Siinton kotisivu
Monet ovat niin kiinni normaaliarvoissa, että he eivät enää ajattele.
Itse olen usein tarkastanut vereni sokerin, en siksi, että olisin siitä huolissani, vaan olen opettanut henkilökuntaa ja oppilaita. Viimeiset kaksikymmentä vuotta se on ollut noin 7,4 mmol/l. Ei se ole suuremmin vaihdellut, vaikka joskus olen syönyt leivoksia tai ollut paastokuurilla. Taulukkojen mukaan sitä voidaan pitää korkeana, mutta miksi? Olenko huonovointinen? En. Päinvastoin en tunne useinkaan nälkää, minulla verensokeri ei laske liioin, voin hyvin. Joskus syön suklaalevyn, jos mieli tekee, vaikkapa matkoilla, kun ei ole muuta syömistä. Ei se minua häiritse.
Tärkeämpää kuin tietty lukema on että veren sokeri pysyy samoissa lukemissa. Jos janottaa paljon, silloin sokeri on kenties korkealla, mutta jos voi normaalisti, missä ongelma?
Eräs vanhainkodin asukas ei syönyt juuri mitään. Hänen verensokerinsa oli jatkuvasti noin 9,0 mmol/l. Hän sai insuliinia, mutta arvot eivät juuri muuttuneet. Luulisin, että hänen kehonsa oli päättänyt pitää yhdeksää normaaliarvonaan, kenties juuri siksi, että hän ei syönyt paljon mitään.
Olen itse paastonnut viikkokaupalla. Neljän päivän jälkeen tuntuu vointi aina hyvältä, kun sokeriarvo pysyy sopivan korkeana.
On parempi pitää sokeriarvot kurissa syömällä järkevästi, paljon hedelmiä ja vihanneksia, jå kuitupitoista ruokaa, kuin että söisi hyödytöntä kaloririkasta ruokaa ja pitäisi sokerin normaalina antamalla insuliinia vähän välillä.
Yksi asia, mitä ei saa unohtaa, on, että kuumeessa veren sokeri nousee diabetikoilla. Kannatta silloin tarkastaa hiukan ylimääräistä.
Muistan ajan, jolloin diabetikot eivät saaneet juoda tuoremehua. En kuitenkaan usko, että verisuonet kalkkeutuvat tuoremehusta, tai että munuaiset vioittuvat terveellisestä ravinnosta.
Eiköhän ne monet voileivät, joita diabetikoille tyrkytetään insuliinin yhteydessä, ole suurempi vaara. Syö vähemmän, ja vähennä insuliinia!
Eräs potilas sai leivoksia jatkuvasti omaisiltaan ja painoa oli kertynyt. Eräänä kuukautena hänen keskimääräinen verensokerinsa oli 23 mmol/l. Neljä - viisi kertaa enemmän kuin normaaliarvo. Ei mitenkään suositeltavaa, mutta hän eli silti monta vuotta tähän tyyliin.
Pari vuosikymmentä sitten minulla oli työkaveri, lähes kuusikymmenvuotias nainen. Hänellä oli vaikea sokeritauti, ja hän otti insuliinia monta kertaa päivässä. Taisi olla usea liikakilo, kasvoissa näkyivät hänen monet huolensa, koska hän oli pakolaisena joutunut jättämään hienon kotitalonsa Balkanin sodassa.
Kerran sanoin hänelle: "Mitäs jos otettaisiin hedelmäkuuri ja juodaan tuoremehua, eikä mitään muuta!"
Häntä miellytti tuo ajatus. En enää muista kuinka kauan pidimme kuuria, mutta muistan, että laihduin viisi kiloa. Hän onnistui laihtumaan kokonaista kahdeksan kiloa.
Hänen kasvoistaan hävisivät rypyt pois, ja hän näytti ainakin kymmentä vuotta nuoremmalta. Hän kertoi kuinka hän oli voinut vähentää huomattavasti insuliiniannoksiaan, hän sai sellaisen energian, että hän otti ylitöitä aina kun siihen oli tilaisuus.