Siinton kotisivu
Allerginen reaktio
Olin vuonna 2013 vierailulla Romaniassa Buzaun kaupungin slummialueella, mistä monet kerjäläiset ovat tulleet Ruotsiin.
Oli kylmä joulukuu, ja melkein jokaisen talon savupiipusta nousi paksu musta savu. Syynä oli, että nämä köyhät käyttivät polttoaineenaan vanhoja autonrenkaita, kaupungin vesi- ja viemäriverkostosta poisvaihdettuja paksuja kumitiivisteitä, tehtaasta jäljellejääneitä kangastilkkuja, ja jopa asfalttia, jota oli revitty jostakin syrjätieltä.
Vierailin noin sadan perheen luona, ja heillä oli runsaasti lapsia.Kuitenkaan ei lasten joukossa ollut ketään sellaista joka olisi käyttänyt astmalääkkeitä, tai jolla olisi ollut hengitysvaikeuksia.
Kaikki söivät, mitä annettiin, ei kukaan puhunut ruoka-allergioista.
Kaikki aikuiset taisivat tupakoida, joten jos jollakin vanhemmalla olisi ollut hengitysvaikeuksia, kyseessä oli ollut todennäköisesti tupakoinnin aiheuttamat vauriot, eikä astma.
Astma ja allergiat ovat seurausta histamiini-nimisen aineen ylituotannosta.
Eräs nuori mies meidän tuttavapiirissä oli allerginen kissoille, ja sai niistä hengitysvaikeuksia. Hän rakastui erääseen tyttöön joka piti kissoista. Kissa seurasi mukaan avioliittoon.
Pian tuo kissa sai kolme poikasta. Ne kiipeilivät vapaasti huonekaluilla ja sängyssä. Niistä ei enää aiheutunutkaan astmaoireita.
Näin tuon miehen pari vuosikymmentä myöhemmin. Arvatkaa mitä hänellä oli matkaseurana?
Kissa kuljetushäkissä!
Lääkkeet, joiden tarkoituksena on vähentää histamiinin tuotantoa, saavat kehon taistelemaan niitä lääkkeitä vastaan lisäämällä histamiinin tuottoa. Histamiini aiheuttaa astmaa ja yliherkkyyttä. Seurauksena on, että ihminen reagoi voimakkaammin ärsykkeille, tulee enemmän heinänuhaa, silmät punoittavat, kutina lisääntyy, aivastuttaa, ihottumia.
Aikaisemmin kissa saattoi aiheuttaa lievän reaktion, mutta kun on syönyt antihistamiinivalmisteita, huomaakin, että kissasta saa nyt voimakkaan reaktion.
Aikaisemmin oli joillakin lievää heinänuhaa, nyt ei voi olla ulkona ylipäänsä siitepölyaikoina.
Muistan, että nuoruudessani joku puhui heinänuhasta, mutta sitä ei pidetty minään suurena ongelmana, enkä tavannut ketään, joka ei olisi kyennyt olemaan ulkona.
Monet syövät tietämättään antihistamiineja: Äidillä on pahoinvointia raskausaikana, ja ottaa lääkitystä siihen. Lapsi voi olla rauhaton, ja saa vaikka Lergigania. Jos on hiukan heinänuhaa, niin heti haetaan antihistamiineja. Kun kutittaa, voi ottaa vaikka Tavegyl-tabletin. Jos ei nukuta, voi saada Propavan-reseptin.Monilla lääkkeillä on antihistamiinivaikutus.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaikka olisitkin joutunut antihistamiiniloukkuun. On olemassa sellainen käsite kuin hyposensibilisointi. Se tarkoittaa, että keho pannaan reagoimaan juuri siihen aineeseen, jota ei siedä. Kun tarpeeksi usein joutuu kosketukseen aineen kanssa, reagoi vähemmän ja lopulta ei lainkaan.
Tietysti olisi ollut helpompaa lapsille, jos heidän olisi sallittu joutua kosketuksiin eri aineiden kanssa jo vauvaiässä, eikä heitä olisi suojeltu kuviteltuja vaaroja vastaan.
Jos haluat tottua siitepölyyn, ota seitsemän lajia kukkia, ja pane tyynysi alle, niin totut siitepölyyn. Myös hunajassa on paljon siitepölyä, joten kenties auttaa, jos häytät hunajaa sokerin asemasta.
Yliherkkyysreaktiosi vähenevät.
Kerran meillä oli osastolla eräs vanha hiukan höperö mummo, jolla oli vakava astma. Hän käytti Bricanyl-sumutetta aika runsaasti.
Kävi niin, että tuo sumute pääsi loppumaan, eikä uutta saatu muutamaan päivään. Huomasimme, että mummo ei tarvinnutkaan enää sumutetta, vaan selvisi hyvin ilmankin.
Emme antaneet hänelle uutta purkkia muutamaan viikkoon, eikä hänellä ollut suurempia hengitysongelmia.
Sitten joku omainen, joka oli ahkera sumutteenkäyttäjä itse, huomasi, ettei äidillä ollut sumutetta, ja kauhistui: "Mammalla pitää olla sumutetta, hän ei pysty tulemaan toimeen ilman sitä!"